Min skuvla lea sámi joatkkaskuvla. Danne lea ge erenoamáš. Skuvla addá dutnje gelbbolašvuođa orrut ja bargat sihke sámi, dáru ja riikkaidgaskasaš servodagas. Skuvla lea guovttegielat. Buohkat hálddahusas hállet sihke sámegiela ja dárogiela. Eanaš oahpaheddjit hálddašit goappašiid gielaid. Oktasaš doaluin geavahuvvo sihke sámegiella ja dárogiella

Birrasiid 65 % skuvlla ohppiin lea sámegiella vuosttašgiellan. Earáin lea sámegiella nubbingiellan iešguđet dásiin. Muhtun fágain leat luohkát juhkkojuvvon guovtti jovkui main lea goabbatge oahpahusgiella, sámegiella ja dárogiella. Ovttaskas oahppi bagadallan addo buot luohkáin oahppi eatnigillii.

Skuvllas lea dus sámegiella fágan. Jus it máhte sámegiela, fertet lohkat sámegiela nubbingiellan vuolimus dásis. Eanaš fágain mat dus galget leat, lea sámi sisdoallu. Min skuvla lea okta dain moatti skuvllain Norggas mat fállet prográmmafága Sámi historjá ja servodat. Don gii leat sámegielat, beasat oahppat eambbo iežat kultuvrra birra. Don gii leat dárogielat itge dovdda sámi kultuvrra oaččut vejolašvuođa oahpásmuvvat gelddolaš kultuvrrain.
Mis leat dasa lassin iešguđetlágan prošeavttat, doalut ja beaivemátkkit main maid lea sámegiella ja kultuvra guovddážis. Ovdamearka dihte lea mis giella- ja kulturvahkku gos mii bargat iešguđetge lágan sámi fáttáin.
Dán jagi leat mii ožžon áibbas ođđa kemiijalanja ja newtonlanja. Mis lea maid ođđa stuorra huksenhálla. Dat gárvanii ođđajagimánus. Kantiina lea rabas gosii olles skuvlabeaivvi ja doppe fállat iešguđetgelágan borramušaid.